Kuoron historiaa

Kirjassa Karisbilder vuodelta 1907 on kuva yhdestätoista hienopukeisesta vanhemmasta ja nuoremmasta herrasmiehestä. Ryhmä kutsuu itseään nimellä Karis Sångarbröder (Karjaan Lauluveljet).

1930-luvulla selviteltiin voisiko vapaaehtoisen palokunnan tiloissa harjoitella myös kuorolaulua. 7. marraskuuta 1934 palokunta kirjasi pöytäkirjaan, että yhdistyksen sisällä oli perustettu mieskuoro. Ehtona kuoron toiminnalle oli että kaikki kuorolaiset liittyisivät yksilöjäseninä palokuntaan. Kuoro toimi nimella Karis FBK:s manskör (siis Karjaan vapaaehtoisen palokunnan, VPK:n, kuoro) vuoteen 1947. Koska yhteistyö kuoron ja VPK:n välillä oli vain nimellinen ja koska jo aikaisemmin oli keskusteltu kuoron irrottamisesta VPK:sta päätettiin 3. maaliskuuta 1947, että kuoro ei enää toimi VPK:n sisällä.

10. maaliskuuta kuoro piti perustavan kokouksensa ja päätti, että toiminta jatkuu nimella Karis Manskör (Karjaan Mieskuoro). Mainittavaa on myös, että kuorolla oli Suomen ensimmäinen naispuolinen mieskuoronjohtaja, Noomi Elfving. Hänelle osoitetuissa kirjeissä luki ”Herra Noomi Elfving”.

Toiminta jatkui, laulajat vaihtuivat ja kuoronjohtajat seurasivat toisiaan. Uusi nimi, Manskören Raseborg, Raaseporin Mieskuoro, rekisteröitiin huhtikuussa 2008.

Mielenkiintoisia henkilökuvia, historiikkia, tapahtumia ja anekdootteja voi lukea Torsten Bergmanin kirjasta På besök hos Karis Manskör vuodelta 2009.

Karis Sångarbröder 1907

Takarivissä vasemmalta kaksi oppilasta nimeltään Holmberg, rautatien kirjanpitäjä Wasarinen, maanmittaaja Volmar Svaetichin, sähköttäjä Ilmari Sjöholm. Keskimmäinen rivi: lennättimen tilintarkastaja Karl Wegelius, pastori Mosander, sähköttäjä Emerik Aalto (KIK:n ensimmäinen puheenjohtaja), maalari Holmberg. Eturivi: kanttori Karl Antin, kruununnimismies Väinö Sjöholm.
Kuva: Paikallisarkisto Aresti.